Jokainen meistä tietää, että nukkuminen on syömisen, juomisen ja hengittämisen ohella yksi perustarpeemme.Hyvin nukuttu yö tarjoaa hyvinvointia koko keholle, sydämelle, aivoille ja mielen virkeydelle. Ihmisen ajatus kulkee hyvin ja jaksaa innostua erilaisista asioista. Ilman unta mikään päivittäin rutiini, kuten työnteko tai opiskelu eivät suju.

Kuona-aineiden poistuminen, solujen uudistuminen, hormonaaliset- ja immunologisen puolustusjärjestelmän positiiviset muutokset ja aineenvaihdunnan säännöllinen toimiminen ovat selviä esimerkkejä riittävän yöunen hyvistä vaikutuksista.

Itselleni uni on erittäin tärkeää, sillä valvottu nostaa verenpainetta ja jaksaminen tippuu aivan alas. Ei jaksa innostua, ei jaksa suorittaa. Sklerodermaa sairastavalle valvominen tuo mukanaan usein myös sairauden aktivoitumisen. Itse olen huomannut sen, että jos jostain syystä olen joutunut valvomaan pidemmän ajanjakson tai uni on muuten yöllä jäänyt muutamaan tuntin, niin remissiossa oleva sairaus aktivoituu todella helposti. Monet oireet, kuten huonontunut kävely, raynaudin oire, jopa tietokoneella ollessa ja yleinen yleiskunnon lasku 

Miksi valvon?

Toisinaan valvon vain siksi, että en todella saa unta. Syynä voivat olla vaikka erilaiset, kuten taloudelliset tai terveydelliset huolet. Joskus reumaan liittyvät kivut, kuten itselläni oikeassa jalassa, nilkassa oleva kipu herättelee minut usein öisin. Apua olen saanut kuitenkin LCHF -ruokavaliosta, joka on vähähiilihydraattinen. Ketogeenisella ruokavaliolla voin olla myös tiettyjä ajanjaksoja yhden vuoden aikana ja oloni helpottuu silloin heti.

Miten valvominen sitten ilmenee? Käytännössä en vain saa unta, uni voi olla katkonaista, hetään liian aikaisin, tyyny voi tuntua huonolta, vaikka se olisi aivan tarkoitukseen sopiva. Sairastan siis sklerodermaa, myosiittia ja MCTD -tautia, eli sekamuotoista sidekudossairautta. Monella kohtalotoverillani kivut voivat haitata nukkumista, mutta itselläni ei fyysisiä kipuja juuri ole ollut. lukuunottamatta kovaa ajoittaista nilkkakipua oikeassa jalassa. Itselläni eniten vaivaa, ehkä ajoittainen stressi ja kuumuuden tunne öisin. Olen ajatellut kuumuuden johtuvat kortisonin säännöllisestä käytöstä. Kuumuuden tunne onkin ainoa negatiivinen piirre kortisonin käytössä, sillä muuten olen kortisonin avulla saanut lihaskuntoni, kävelykykyni ja melkein voin sanoa - elämäni takaisin. Voimani ovat palanneet, lihomista tai luuston heikentymistä ei kortisoni ole itselleni aiheuttanut.

Mitä univaje sitten saa aikaan? Nukumme kolmanneksen elämästämme, joten unen pitäisi olla se positiivinen, voimia tuova asia. Unemme laatu kertoo, miten terveitä olemme. Säännöllinen univaje heikentää muistia ja uusien asioiden oppimista sekä altistaa erilaisille sairauksille. Sydän- ja valtimosairaudet ovat yleisiä unettomuuden aikaansaamia sairauksia. Sairauksien lista ei lopu edellä mainittuihin, vaan monilla unettomuudesta kärsivällä saattaa olla jo ennestään esimerkiksi nivel- ja selkäkipuja, suolistosairauksia. Ympäristötekijät ja oma elämäntilanteemme saattavat vaikuttaa usein unen laatuun, se on tunnettu tosiasia.

Unihygienia

Hyvä unihygienia ehkäisee merkittävästi unettomuutta. Mitä unihygienialla tarkoitetaan? Unihygienia on oppi terveellisestä unesta. Unihygieniaan kuuluvat olosuhteet, jotka edistävät nukkumista hyvää, rauhallista unta.

1. Nukkujalla pitäisi olla päivittäiset säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat niin arkena kuin viikonloppuinakin. 

2. Makuuhuoneen lämpötilan pitäisi olla itselle sopiva, eli ei liian kuuma eikä liian kylmä. Rauhallinen, hiljainen ympäristö vähällä valaistuksella, oikeantyyppisellä vuoteella sekä mukavilla, puhtailla vuodevaatteitla auttaa unen saamiseen.

Mitä pitäisi välttää?

Tietokoneen tai television monitoria ei pitäisi katsoa 1-2 tuntiin ennen nukahtamista, samaten tulisi välttää piristävien juomien, kuten kahvin, teen, kolajuomien, kaakaon tai suklaan nauttimista. Tupakointi tekee hallaa paitsi terveydelle ja elimistölle kokonaisvaltaisesti, myös nukahtamiselle. Jännittävät tai voimakkaita tunne-elämyksiä aiheuttavat kirjat ja elokuvat voivat vaikeuttaa unen saamista. Pieni liikunta, kuten kävely on ainakin omalla kohdallani helpottanut unen saamista.

Nukkumistarve, eli kuinka monta tuntia nukun?

Nukkumistarve vaihtelee usein henkilön iästä ja työn kuormittavuudesta johtuen. Fyysisesti raskaan työ ntekijällä unen tarve saattaa olla suurempi kuin kevyempää, esimerkiksi sisätyötä tekevällä. Suoraa johtopäätöstä asiasta ei kuitenkaan voi vetää, sillä ihmiset ja heidän unentarpeensa ovat erilaisia. Raskaan työn jälkeen ihminen kuitenkin nukahtaa nopeammin ja unen tarve voi olla suuri. Pitkäkestoinen, henkisesti kuormittava työ saattaa aiheuttaa unettomuutta, sillä mahdolliset huolenaiheet työssä tai kotona saattavat estää unen saantia. Kuinka oikea onkaan toteamus, että työpaikalla olevat, omaan työhön tai työympäristöön liittyvät mahdolliset ongelmat pitäisi jättää työpaikalle. Ihminen on kuitenkin ihminen, ei kone, joten yleensä erilaiset huolet tai ongelmat ovat mielessä myös vapaa-aikana. Ratkaisuja haetaan miettimällä niitä itsekseen, vaikka ongelmien ratkaisumallin pitäisikin syntyä muulla tapaa.

Nukkumistarve nuorilla aikuisila ja keski-ikäisillä on noin 7,5 -8 tuntia, Suurentunutta sairastumisen- ja kuoleman riskiä saattavat aiheuttaa keskimääräistä pidemmät ja lyhyemmät yö-unet. Tässäkin pitää muistaa, että jokainen ihminen on yksilöllinen ja monille henkilöille riittää unimäärä, joka ei taas riittäisi toiselle. Riittävä yöuni on kuitenkin avain terveyteen, virkeyteen ja hyvään oloon. Riittävän yöunen suositus on yli kuusi tuntia, mutta ei enemmän kuin yhdeksän tuntia. Tilapäistä valvomista saattaa tulla jokaiselle ihmiselle eteen jossakin vaiheessa elämää, ja tilapäinen valvottu yö ei merkittävästi lisää sairauksien tai onnettomuuden riskiä.

Toiminnallinen unettomuus

saattaa vaivata itse kutakin jossain elämän vaiheessa. Erilaiset negatiiviset- sekä yllättäen positiivisetkin muutokset elämässä saattavat aiheuttaa unettomuutta. Negatiivinen muutos, kuten läheisen tai esimerkiksi työpaikan menettäminen voi aiheuttaa tilapäistä unettomuutta, kun taas ehkä positiivinen muutos, kuten vaikkapa rakastuminen saattaa myöskin lisätä tilapäistä unettomuutta ainakin suhteen alussa. Harkintaa vaativaa asiat, kuten työpaikan- tai vaikkapa asunnon vaihto voivat myös haitata ennen niin hyvää unihygieniaa.